Yleistä

Nastola-seura

Nastola-seura on perustettu alkujaan 1957 ja sen tarkoituksena oli paikallisperinteen vaaliminen, luonnonsuojelu  ja kotiseutumuseon perustaminen. Seurassa ei ole moneen vuoteen ollut toimintaa, mutta 16.6.2011 Immilän Myllyllä (viereinen kuva) pidetyssä kokouksessa päätettiin herättää seura uudelleen henkiin ja muodostettiin valmisteluryhmä työstämään asiaa eteenpäin mm. määritellä seuran uudet tavoitteet, säännöt ym. tarvittavat elementit. Valmisteluryhmän työn tuloksena Nastola-seuran toiminta käynnistettiin virallisesti uudelleen 11.1.2012 pidetyssä vuosikokouksessa.

Nastola-seuran vuoden 2016 vuosikokouksessa valittiin seuran hallitus, jonka puheenjohtaja on Erkki Aarti, sihteeri Liisa Helanto. Hallituksen muut jäsenet ovat: Matti Oijala (rah.hoit.), Tuula Leppälä-Koivunen (varapuheenjohtaja), Erkki Raita, Jukka Makkonen, Iris Ulin, Liisa Ollila, Minna Kontro ja varajäsenenä Heikki Vesikallio ja Kari Känkänen.

Nastola-seuran toiminta-ajatus

Nastola-seuran toiminnan tarkoitus on tiivistetty seuran sääntöihin:

  • Herättää ja edistää kotiseudun väestössä mielenkiintoa ja harrastusta Nastolan menneisyyteen sekä kaikenpuoliseen kehittämiseen ottaen huomioon kotiseudun omat paikalliset piirteet
  • Alueen luonnon- ja vesiensuojelu, kulttuuri- ja rantamaiseman turvaaminen ja kehittäminen sekä elinympäristön laaja-alainen laadun parantaminen
  • Ihmisten viihtyvyyden ja yhteisöllisyyden lisääminen

Nastola-seurassa toimii tiedotusjaos, ajankohtaisjaos, perinnejaos, taide- ja kulttuurijaos sekä vesiensuojelujaos. Asioista kiinnostuneet voivat osallistua jaosten toimintaan myös kuulumatta seuran hallitukseen. Uusia jaoksia voidaan perustaa kiinnostuksen mukaan.

Liity mukaan yhdistyksen tomintaan! Alla ovat säännöt ja pankkitiedot jäsenmaksua varten.

PDF-tiedostoNastola-seura toimintasuunnitelma 2016.pdf (218 kB)
PDF-tiedostoNastola-seura säännöt.pdf (691 kB)
PDF-tiedostopankkisiirto 2015.pdf (336 kB)
Tällä voi maksaa myös vuonna 2016

Nastola-seuran historiaa

Nastola-seuran perustamisasiakirjan eli seuran säännöt allekirjoittivat emäntä Bertta Takala sekä kansakoulunopettajat Hilkka Koskinen ja Antero Paronen. Muita aktiiveja olivat mm. Toivo Rajala ja puutarhuri Tapio Leppänen. Seura perusti Nastolan kotiseutumuseon, keräsi mainittavan esinekokoelman ja asetti sen esille Nastolan kirkolle entiseen viljamakasiiniin. Museon viereen siirrettiin kokonainen asuinrakennus, Kopoon talo, Ruuhijärveltä.

Alkuaikojen toiminnan ansiosta Nastolassa on vanhaa talonpoikaisesineistöä sekä valokuvia, joita otatettiin lisää valokuvaaja J. Syrjälällä 1960-luvun alussa. Kotiseutuaktivistit osallistuivat muutenkin perinteen tallentamiseen ja Bertta Takala kuuluu kansaperinteen suurkerääjiin. Hänen kirjoituksiaan on mm. Museoviraston ja Suomen Kirjallisuuden Seuran arkistoissa. Aktivistien piirissä perustettiin ensimmäinen Nastola-lehtikin 1960-luvun lopussa.

Nastola-seuran toiminta katkesi Tapio Leppäsen äkillisen kuoleman jälkeen 1980-luvun alussa. Tällöin alkuaikojen toimeliaimmat kotiseutuharrastajat olivat jo ikääntyneitä tai joukosta poistuneita. Toivo Rajala oli muuttanut Ruotsiin. Museo luovutettiin Nastolan kunnalle ja siirrettiin kunnantalon laajennuksen tieltä nykyiselle paikalleen Kirkon alapuolelle.