Nastorin etusivu

Juhani Sillanmäki kertoo:

Synnyin kansalaissodan hävinneen puolen perheeseen, siltä ajalta lähtemättömästi muistini sopukoihin ovat piirtyneet muutamat esineet. Kaksi puista voirasiaa ja kaksi kirjaa, niistä kerron aluksi. Rasioissa lukee Muisto Hennalasta, ja ne ovat oman isäni tekemiä, punaiset kirjat ovat muistojulkaisuja noilta ajoilta. Opittuani lukemaan, tutustuin niihinkin lähemmin, olihan ne karmeaa luettavaa. Sen jälkeen tähän sotaan liittyviä kirjoja on tullut luettua runsaasti ja vielä enemmän on jäänyt lukematta. Tuleehan kirjoja aina lisää ja tutkimattomia alueita löytyisi vielä omalta kylältäkin.

Lue tästä koko kirjoitus

Ote Julia Koskelan puheesta Nastola-seuran 60 vuotisjuhlassa

Nastopoli ei todellakaan ole ainut etuoikeutemme Nastolassa. Nastola on koti 15 000:lle ihmiselle, joista jokaisella on unelmia ja tavoitteita. On tärkeää, että Nastolaa ei unohdeta vaan panostamme sen asukkaisiin ja erilaisiin palveluihin. Nastolassa on tällä hetkellä paljon tarjottavaa asukkailleen ja se on erityisen tärkeää myös meille nuorille. Nastolassa on todella hyvät liikunta- ja harrastusmahdollisuudet, joista itsekin olen saanut nauttia jo ihan pienestä pitäen. Meillä on esimerkiksi upeita järviä ja rantoja, jotka ovat olleet isossa osassa jokaista kesääni. Nämä edut eivät ole itsestäänselvyyksiä eivätkä todellakaan vain paikkoja tai asioita – ne ovat iso osa muistojamme, menneisyyttä ja tulevaa.

Vaikka Nastola tarjoaakin paljon erilaisia mahdollisuuksia asukkailleen, täytyy myös muistaa panostaa niihin ja mainostaa Nastolaa. Useat esimerkiksi Lahdessa asuvat ihmiset tuskin edes tietävät, mitä kaikkea Nastolassa on, ja siksi tulevaisuuden kannalta Nastolan palveluihin ja muihin mahdollisuuksiin on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota. Esimerkiksi opiskelupaikka, ostomahdollisuudet, viihtyisät asuinalueet, monimuotoinen luonto, urheilukeskus ja Pajulahti ovat asioita, jotka houkuttelevat sekä nuoria, että vanhempiakin.

Lue koko Julian puhe tästä

Minun Nastolani. Nastolan lähimenneisyyttä tutkitaan Lahden kaupunginmuseon hankkeessa – tuloksena kirja ja näyttely

 

Nastolan lähimenneisyydestä on tekeillä tuore kirja nimeltään Nastolan historia IV. Sen toteuttamisesta vastaa Lahden kaupunginmuseo. Kirjaan tuottavat tekstiä tutkijat FM Marja Huovila ja VTM, FM Ville Eerola. Historiasarjan aiemmat kolme osaa ilmestyivät 1970–1990 –luvulla FT Anneli Mäkelän kirjoittamina. Kirjasarjan neljäs osa valmistuu vuonna 2020.

Kirjan tiedonhankinnan tukena toimii Minun Nastolani -hanke. Siihen toivotaan osallisiksi myös tavallisia – entisiä ja nykyisiä – nastolalaisia. Muistitietoa kerätään muistelutyöpajoissa sekä Facebookissa Minun Nastolani-ryhmässä.

Muistia virkistämään on koottu värikäs pop up -näyttely, joka kiertää Nastolassa vuosien 2017–2018 aikana. Kotiseutukuvaaja Erkki Hämäläisen herkulliset valokuvat herättelevät muistoja koulunkäynnistä, työstä ja vapaa-ajasta – kaunista luontoa unohtamatta.

Minun Nastolani -näyttelyn ensimmäinen pysähdyspaikka on Nastolan kirjaston alakerran näyttelytilassa 8.12.2017–18.1.2018. Näyttely on avoinna kirjaston aukioloaikojen puitteissa.

Näyttely on nähtävillä Lahden historiallisessa museossa ajalla 6.2.2018 - 11.3.2018 

Tervetuloa!

Lahden kaupunginmuseo

Tutkimusavustaja Sini Ojala sini.ojala@lahti.fi 044 0187 026

Lomat rupeavat olemaan jo takana, edessä uusi työvuosi. Olisi hienoa aloittaa se virkeänä ja hyvässä kunnossa. Ja vaikka ei olisi työtä, on silti hyvä olla kunnossa. Työnantajat arvostavat virkeitä, hyväkuntoisia työnhakijoita. Kotiaskareetkin ja lapsien hoito sujuu paremmin hyväkuntoiselta.

Liikunta auttaa jaksamaan niin työssä kuin kotona. On sama, mitä työtä teet. Istumatyötä, ruumiillista työtä vaiko henkistä työtä? Aina auttaa, jos olet hyvässä kunnossa.

Vaikka työpaikka ja työterveyshuolto voivat tukea liikuntaa, hyvä kunto on kuitenkin viime kädessä jokaisen oman aktiivisuuden varassa. Liikunnallinen elämäntapa syntyy, jos syntyy, ihmisen omasta tahdosta. Siihen ei voi pakottaa. Liikkumisen pitää olla kivaa.

Mitä pienempi kynnys ihmisellä on liikkua sitä parempi. Ihan tavallinen liikunta on hyvää liikuntaa, vaikkei siinä hikeä pintaan saisikaan. Saat kuitenkin hyvänolon tunteen.

Nastolassa on loistavat mahdollisuudet liikuntaan. Kaikki tietävät Urheilukeskuksen ja Pajulahden, moni ehkä myös Loistopolun, mutta tuntevatko nastolalaiset Lapakiston luonnonsuojelualueen? Se on 230 ha luonnonsuojelu ja retkeilyalue aivan Nastolan taajamien tuntumassa.

Nastolan kunnan julistautuessa terveysliikuntakunnaksi, keskeisenä tavoitteena oli kuntalaisten hyvinvoinnin lisääntyminen, ja että kunta omilla toimenpiteillään edistää ja kannustaa kuntalaisia liikkumaan. Yrittäjät ja kaikki työnantajat ovat samaa mieltä. Ole sinäkin.

verkkolehdessä on valikkoon ilmestynyt uusi osio: Arkisto. Sinne on siirretty osa verkkolehden aineistosta. Siellä ne näkyvät pitkään luettavissa.

Nastolan elinkeinopolitiikka esimerkki uudelle Lahdelle

 

Kuntaliiton mukaan elinkeinopolitiikka käsittää ne julkisen vallan toimet, joiden tarkoituksena on yhteiskunnan taloudellisen perustan vahvistaminen, sen uudistumisesta huolehtiminen ja sellaisen toimintaympäristön luominen, joka edistää yritysten syntymistä, toimintaa, kasvua, kilpailukykyä ja työllisyyttä. Elinkeinopolitiikalla on myös merkitys verotulojen määrään ja kuntien imagoon.

Yhteistyöhön voimaa

Teollisuuden kasvun, työpaikkojen ja tuloksellisuuden kannalta on olennaista, kuinka hyvin kuntien, teollisuuden ja yrittäjien toimenpiteet tukevat ja täydentävät toisiaan ja valittua yhteistä kehittämisstrategiaa nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä. On siis ensiarvoisen tärkeää, että teollisuus itse määrittelee omat menestymisensä kulmakivet ja palvelut, joita se kunnalliselta elinkeinotoimelta haluaa. Julkisen hallinnon rooli on määrittää budjetteihinsa palveluiden taloudelliset kehykset sekä muodostaa kunnalliset rakenteet palveluiden tarjoamiseksi.

Kaikki teollisuuden alat ovat tärkeitä

On selvää, että yritykset tekevät aina investointi- ja saneerauspäätöksiään omilla ehdoillaan, kaupungista riippumatta. Markkinavoimat ohjaavat nykyään alueiden kehittämistä enemmän kuin julkishallinnon toimijat ja heidän strategiansa. Silti suotuisat olosuhteet, alueen yritysmyönteisyys ja elinkeinoyhtiöiden tehokkuus vahvistavat pohjaa yritysten kilpailukyvylle, työllisyydelle, laadukkaille palveluille ja kaupungin elinvoimaisuudelle.

Teollisuus tuo vakautta

Yllä olevat tosiasiat on Lahden kaupungin syytä ottaa huomioon, kun se on kehittämässä uudelle Lahdelle  uutta elinkeinopolitiikaa ja sen toimeenpanorakennetta. Joskus oli Nastolan motto ”Nastola, ylpeä teollisuudestaan”. Teollisuuden painoarvo olisi hyvä muistaa myös uudessa Lahdessa, jotta ei liikaa  kohdisteta resursseja julkisiin- ja yksityisiin palveluihin. Teollisuus luo kuitenkin vakaan, pitkäaikaisen perustan elinvoimalle.

Aktiiviset kylät - Nastolan elinvoiman suola

Aktiivisella kylällä on selvät merkit. Kaisa Kumpulainen Jyväskylän yliopistosta on tutkinut väitöskirjassaan aktiivisuudestaan palkittuja kyliä. Aktiivisissa kylissä on löydettävissä yrittäjämäistä ajattelua, vieraanvaraisuutta, kehittämistoimintaa ja kulttuuria.

Aktiivisessa kylässä noudatetaan osin markkinatalouden logiikkaa. Kumpulalle kerrottiin, että talkoissa on alkanut raha kiertää. Kylissä tehdään taloussuunnittelua, tapahtumia markkinoidaan ja kylien julkisuuskuvaa ajatellaan. ”Ajatellaan, että menestys tulee siitä, että kylä tunnetaan”, Kumpulainen kertoi.

Nyt Nastolan kylillä on helppo mahdollisuus nostaa kylän imagoa ja lisätä kylän elinvoimaisuutta. Kuten alla huomaat, sitä varten on julkaistu kylien verkkosivu ”Kylätori”. Ota sivu omaksesi ja lähetä kylästäsi kuvia sekä tekstejä julkaistavaksi kylän omalla sivulla.

Lähetä sähköpostilla osoitteeseen nastori@enknastola.fi . Kiitokset!