Arkisto

Kansanedustaja Tarja Filatov

Kansanedustaja Tarja Filatov

Fiiliksellä on väliä                         

 

Suomi ja erityisesti monet kunnat painivat vaikean taloushaasteen kanssa. Ihmisten tarpeet ja erityisesti toiveet kasvavat nopeammin kuin kunnat tai valtio pystyvät niitä täyttämään. Nykyistenkin palvelulupausten kanssa ollaan jo pulassa.

Moni tarjoaa lääkkeeksi priorisointia ja tiukkaa talouskuria. Säästämällä emme selviä. Sitäkin tarvitaan, mutta se ei yksin riitä. Kaikkein kipeimmin tarvitaan kasvua ja parempaa työllisyyttä.

Kuntien elinkeinopoliittinen rooli on tärkeä. Se ei ole tiukasti lailla säädelty velvoite, mutta lakisääteisten toimien rahoituksen varmistamisessa se on välttämätön.

Viime kunnallisvaaleissa virisi merkillinen takaisku. Tuntui kuin Suomi - - - -

Lue tästä koko kirjoitus

      KAUPALLISTEN PALVELUIDEN SIJOITTUMINEN –         ONKO NASTOLAN PÄÄTTÄJILLÄ PALLO HUKASSA?

Ilman kukoistavaa teollisuutta ja valmistuksen pienyrittäjyyttä tuskin kannattaa haaveilla kunnasta, joka pitkässä juoksussa saisi taloutensa tasapainoon - - - -

Aikanaan Nastolan kaupallisten palvelujen kehittämiseksi kuntaan suunniteltiin ja kaavoitettiin liikekeskus: Rakokivi. Tämä sillä perusteella, että nauhataajamaksi kehittyvä silloinen yhdyskunta tarvitsi selvän veturin - - - -

Sitten kaupan rakenne alkoi muuttua ja ostosmatkat Liikekeskukseen vähenivät. Ajan virtausten mukaisesti myös täällä kaavoitettiin tilaa taajaman ulkopuolelle ”ison tien” varteen.- - - -

Onko kuntalaisen edun mukaista, että annamme Liikekeskuksen rappeutua? Vastaan, että ei ole. Jos unohdamme Rakokiven liike-elämän uinumaan syvenevää unta, niin viemme nastolalaisten mahdollisuudet monipuoliseen asiointiin - - - -

Asiassa tarvitaan selvää arvokeskustelua ja päätöksiä. Nastolan kunnan talousvaikeudet ovat tiedossa, mutta koskaan ei ole niin huono aika, ettei voida tehdä mitään paremman tulevaisuuden eteen - - - -

Edellä olevat poiminnat ovat toimituksen.

Lue koko kirjoitus tästä.

Insinööri, kuvataiteilija, laulaja

 

Tämä monitoimimies on Hannu Lahti. Hannu on monen tuntema, Nastolassa asustava puuhamies, joka innostuu helposti monenlaisiin haasteisiin. Kokemuksen, monipuolisen osaamisen ja positiivisen asenteen kautta Hannu kaivaa ratkaisut vaikeisiinkin ongelmiin.  Erityisesti Hannu tunnetaan taitavana teknisenä suunnittelijana ja MECAD Oy:n omistaja/toimitusjohtajana. Kiinnostavia ovat tuotekehitykseen liittyvät haasteet. Monet yritykset ovakin hyödyntäneet Hannun osaamista tuotekehityksessä ja kone- ja laitesuunnittelussa. Niitä ovat mm. Sinituote Oy, Vulganus Oy, Kemppi Oy, Merivaara Oy, Tunturi Oy, Konecranes Oyj, Teknoware Oy, Rimera Oy.

Viime vuosina aktiivisuuden alue on laajentunut. Laulun opinnot ovat takana ja tutkinnot suoritettuina. On hienoa nauttia Hannun komeasti soivasta äänestä niin Hannun omilla keikoilla kuin Nastolan Mieskuoronkin riveissä.

Kiinnostus muuhunkin kuin konepiirustuksiin on vallannut Hannun mieltä vähä kerrassaan, enemmän ja enemmän. Se on johtanut miehen opintojen kautta taas uuteen vaiheeseen. Kun Hannu avaa heinäkuuksi Taarastissa pidetyn yksityisen taidenäyttelyn seurauksena on Hannu saavuttanut merkittävän laajennuksen taiteen polulla. Toivottavasti se polku laajenee vielä valtatieksi ja johtaa pitkälle.

 

 

Nastolan kunta on kuollut, eläköön Nastola!

Nastolan kunnan historia on päätöksessään. Elämä jatkuu, mutta Nastolan kuntaa ei enää jatkossa ole. Sitä ei ole teollisuus-, ei työttömyys-, eikä verotilastoissa. Sitä ei ole rikollisuustilastoissa, eikä kartoissa. Nastola poistuu virallisista analyyseistä ja vertailuista.  Tulemme näkemään vain Lahden lukuja ja sijoittumisia kuntien ja kaupunkien vertailuissa. Nastolan elinvoiman analysointi tulee lähes mahdottomaksi, koska luvut painuvat Lahden vastaavien alle. Onneksi Nastola säilyy niiden ihmisten mielissä, jotka uskovat Nastolaan ja sen tulevaisuuteen ja kokevat Nastolan osana omaa identiteettiään.

Tehty päätös on todella surullinen. Surullista on, että päätös tehtiin vain yhden äänen enemmistöllä valtuutettujen äänin, joten asukkaiden mielipide jäi täysin noteeraamatta. Surullista on myös se, että Nastolan ”kapteeni”, valtuuston puheenjohtaja, jätti ensimmäisenä laivansa ja liputti voimakkaasti Nastolan lopettamisen puolesta. Arvostus ” ensimmäiselle ja toiselle perämiehelle”, hallituksen puheenjohtajalle ja sen ensimmäiselle varapuheenjohtajalle, jotka seisoivat ryhdikkäästi komentosillalla puolustaen kotikuntaansa.

Demokratia on huono systeemi, mutta silti ilmeisesti paras kehitetty tapa päättää yhteisistä asioista. Siinä heikoin ominaisuus on se, että päättäjien henkilökohtaiset tai puoluesidonnaiset tavoitteet saavat liian suuren roolin suhteessa asukkaisiin. Onneksi meillä Suomessa korruptio on kuitenkin suhteellisen vähäistä, joskin sitä ilmenee poliittisissa päätöksissä. Tällaisen päätöksen jälkeen meidän on vain hyväksyttävä asia. Nastolan kuntaa ei ole jatkossa, mutta on silti Nastola järvineen ja harjuineen. Meillä on teollisuutta, kaupallisia yrityksiä ja työpaikkoja. Meillä on asukkaita riittämiin ja tonttitarjontaa monipuoliseen asumiseen. Kaikkea sitä, mitä elinvoimaiset kunnat tarvitsevat. Ilmeisesti sitä halusi myös Lahti.

Nyt kysytään Nastolan asukkailta, onko meillä halua ja voimaa pitää Nastolan keskusta ja kylät riittävän elinvoimaisina. Parina ensimmäisenä vuonna hyväksytty liitossopimus auttaa hieman, mutta seuraavien kunnallisvaalien jälkeen valtuutettuja Nastolasta on vain kourallinen. Silloin kortit jaetaan uudelleen ja kaikki entiset sopimukset voidaan unohtaa. Silloin meiltä, täällä asuvilta, vaaditaan todella kovia ponnistuksia, jotta säilytämme elinvoimamme osana Lahden kaupunkia. Muutama valittu valtuutettu ei siihen kykene ja Lahdesta valituilla on oma suu lähempänä. Aloittakaamme jo nyt tänään, taistelu Nastolan puolesta, kaikilla rintamilla ja yhteistyössä. Siten voimme ainoastaan onnistua ja jättää Nastola tuleville sukupolville aktiivisena ja elinvoimaisena kaupungin osana.

Nastolan kunta ja Lahden kaupunki lakkaavat ja tilalle tulee uusi Lahden kaupunki vuoden 2016 alusta

 

Yläpuolella on taulukko, josta näkyy Nastolan kunnanvaltuuston äänestystulos. Ännestyksessä voitti yhdellä äänellä ehdotus liittymisestä osaksi uutta Lahtea. Yhteiskunnan kannalta on ongelmallista, että näin tärkeä päätös voidaan tehdä noin pienellä ääneten erolla. Tuntuisi oikeudenmukaiselta, jos tällainen äärimmäisen keskeinen ja lopullinen päätös tehtäisiin vain silloin, kun sen takana on vähintään kaksi kolmasosaa äänistä. Oli päätös kumpaan suuntaan tahansa.

Kuitenkin nykyisen lain mukaan tämä päätös on lopullinen, joten se tulee hyväksyä.

Nyt vaaditaan Nastolan asukkailta tahtoa, yhteistyötä ja aktiivisuutta, jotta asuinalueestamme ei tulisi nukkumalähiötä ja josta palvelut karkaisivat Lahden kaupungin keskustaan.

Tule mukaan, sinun panostasi tarvitaan!

 

Paavo Koivusaari, Rauno Honkanen, Pekka Pekkola, Eero Ojala, Martti Kuosmanen, Risto Ryynänen, Jukka Jäkälä, Markku Heikkinen, Hannu Lehtonen

Nastolan Pelimannit 40- vuotta

Nastolan Pelimaannit

Kun klikkaat viereistä banneria, saat nähdä, kuulla ja lukea tästä Nastolan kulttuurin ikonista. Pelimannien toiminta 40-vuoden ajan on tuonut meille hienoa sisältöä elämään musiikkia ja viihdettä. Pelimannit itse ovat saaneet nauttia mukavasta harrastuksestaan, kiertää maailmaa ja esiintyä innostuneille yleisöille. On todella hienoa, että meillä on Nastolan Pelimannit.

Parhaimmat Onnittelut 40-vuotiaalle!

Moni Nastolan asukas toivoo, että paikkakunnalla olisi vetovoimainen ilme.

Klikkaa kuvaa yllä ja tutustu Erkon visioon!

Anna myös kommenttisi. Kiitos!

 

"Erkko Aarti on kotoisin Nastolasta ja opiskelee arkkitehtuuria Aalto yliopistossa. Hän haluaisi kehittää kotiseutuaan erilaisilla visuaalisilla oivalluksilla, jotka lisäisivät yhteishenkeä ja vahvistaisivat Nastolan identiteettiä.

Nastola voisi esiintyä rohkeana, nuorekkaana ja iloisena paikkakuntana, joka panostaa ennakkoluulottomasti ympäristönsä viihtyisyyteen ja houkuttelevuuteen. Lue lisää

 

Kalevi Kokko – Mies paikallaan

Monet meistä tuntevat Kokon Kalevin, matalaäänisen, reilun miehen. Mutta kuinka moni tietää, että Kalevi on syntynyt 5.10.1929, Harlussa Laatokan pohjoispuolella, lähellä Sortavalaa. Emme varmaan tiedä, että hän on menettänyt isänsä reilun vuoden vanhana ja joutunut kaksi kertaa evakkomatkalle, toisella kerralla pysyvälle. Vastoinkäymisistä huolimatta, hän on sitkeästi raivannut tiensä eteenpäin ja näyttänyt, että vaatimattomista lähtökuopista voi edetä ihan mukavaan elämän laatuun. Vaikka Harlu oli synnyinseutu, niin onhan Nastolakin todella hieno paikka elää, tehdä töitä, harrastaa ja nauttia kauniista luonnosta.

Moni meistä kuitenkin tuntee Kalevin kovana laulumiehenä, kakkosbassona, joka on laulanut Nastolan Mieskuorossa niin kotikunnassa Nastolassa kuin Sibelius-talolla ja ulkomaiden estradeilla, monesta muusta puhumattakaan.

Kalevi teki pitkän päivätyönsä Upo Muoviteollisuudessa eli nykyisellä Uponorilla varastopäällikkönä. Oikeastaan Kalevi aloitti jo ennen kuin tehdasta oli edes olemassa. Kalevin ja muovitehtaan rakentajan, teollisuusneuvos Karl-Jan Goveniukset tiet yhtyivät jo Vaasassa Yhtyneillä muovitehtailla eli myöhemmin tunnetulla KWH-Pipen tehtailla. Yksityiskohtana on kiva mainita, että kyseinen tehdas on nykyään osa Uponor -konsernia eli Uponor-Infra Oy:n Vaasan tehdas.

Kyllähän Kalevi Nastolassa tunnetaan, onhan hän ollut niin monessa mukana, aina touhun miehenä, toteuttajana ja porukan puolesta toimijana. Huumoria ja iloakin on riittänyt muille jaettavaksi, onhan hän tuttu mukavana juttumiehenä ja puuhkalakkisena, valkopartaisena ja punapukuisena joulupukkina. Joulupukin muorina on silloin tällöin ollut mukana myös Aira-vaimo.

Jos sinua kiinnostaa Kalevin vaiheet siirry seuraavalle sivulle tästä.

Luomaniemen toimintakeskus - Nastolan helmi

 

Uusi, upea toimintakeskus kaikille Nastolalaisille

Toimintakeskuksen ulkonäkö ja tilat ovat loistavat. Ne vastaavat laadullisesti vaativimpiinkin tarpeisiin. Sijainti ja rakennusten asemointi on hyvä sillä ne ohjaavat toimintaa siten, että aktiviteetit eivät häiritse toisiaan. Lisäksi se tuo Luomaniemen Wanhan upealla tavalla esille kukkulan laella. Rakennuksen materiaalit ja värit ovat valittu huolella ja sisätilojen suunnittelu antaa loistavat mahdollisuudet talon monipuoliseen käyttöön. Talossa on nykyaikainen talotekniikka niin kiinteistön hoidossa, keittiöissä kuin myös valaistuksessa, turvallisuudessa ja tietotekniikassa. Nyt meidän kaikkien kelpaa olla voittajia ja ottaa Luomaniemi kokonaisuudessaan käyttöömme.

Olkoon Luomaniemi pitkään todellinen Nastolan helmi!

 

Tutustu Luomaniemeen tästä

 

Pedro Oy:lle jo toinen merkittävä laivakalustetilaus Japaniin

 

PEDRO OY on saanut merkittävän kalustetilauksen Japaniin Mitsubishin telakalle. Laajan kokonaisuuden toteuttaa Merima Oy, joka toimittaa yli 8000 m2 alueelle sisustuselementtejä Aida-varustamon uuteen risteilijään. Pedro toimittaa Merimalle vaativia verhoiltuja kiinteitä kalusteita teatteriin ja muihin julkitiloihin. Ensimmäiset mallikalusteet on tehty vuosi sitten ja nyt tullut tilaus toimitetaan kevään aikana. Risteilyalus on suunniteltu 3 330 matkustajalle ja se valmistuu syksyllä 2015. 

Edellä kerrotulle tilaukselle jatkoa

Pedro on saanut jo toisen tilauksen Japanin Nagasakissa tehtävään loistoristeilijään (AIDA 2) Tämä on sisarlaiva alkuvuodesta toimitetulle AIDA Prima risteilijälle ja sen työllistävä vaikutus on 1 kk koko tehtaalle. Istumapaikkoja on kaikkiaan 800 kpl ja ne ovat laadullisesti hyvin vaativia.

KATSO TAPAHTUMATORI

Kahden lapsuuskumppanin yhteisnäyttely noin 50 vuoden tapaamattomuuden jälkeen. Molemmat ovat tahollaan jo yhden työelämän tehneet, lähellä 70 ikävuoden rajapyykkiä.
Korkalan elämäntyönä on ollut kirurgin ja ortopedin työ. Taideopiskelu ja –harrastus juontuu n. 27 vuoden taa, alkuun kuvanveistona Lahden kansanopistossa Toivo Pelkosen
ohjauksessa. Liki 20 vuoden ajan hän on tehnyt öljymaalausta sekä toisena valtatekniikkana pastellimaalausta - tärkeimmät maalaustaiteen opettajat ovat olleet Timo Jakola ja Anneli Kokkonen. Runsaasti vaikutteita hän saa matkoilla Euroopassa,joihin olennaisena kuuluu taidemuseoissa käynti. Nykyään hän maalaa lähinnä jälki-impressionistisia maisemakuvia,sekä abstrakteja teoksia. Hän on pitänyt useita yhteis- ja yksityisnäyttelyjä – parhaillaan mukana Suomen Taiteilijat ry:n 48-vuotisnäyttelyssä Helsingissä. 
Edellinen suuri yksityisnäyttely oli Tuusulan Rantatien galleriassa heinäkuussa. Suuri retrospektiivinen näyttely oli Taarastissa vuosi sitten. Tällöin päätettiin Reijo Liimun kanssa tästä yhteisnäyttelystä.

Reijo Liimu joutui n. 20 vuoden työuran jälkeen jäämään eläkkeelle verhoilijan työstä tukielinvaivojen vuoksi. Taiteen lisäksi elämään on kuulunut autourheilu,valokuvaus ja tietotekniikka. Hänellä aktiivinen taideharrastus juontaa jo 1970-luvulle,jolloin hän oli mukana perustamassa Orimattilan taideyhdistystä. Hän oli jo 1970-luvulla mukana mm. Lahden taiteilijaseuran, Orimattilan kansanopiston, Hämeenlinnan ja Porvoon taidemuseoiden näyttelyissä teoksillaan mm. saaden kunniamaininnan Suomen kansanopistojen kuvataidekilpailussa v. 1977. Yhteisnäyttelyjä hänellä on ollut tunnettujen kuvataiteilijoiden,kuten Pentti Papinahon,Sirkka Pahlan ja Leena Mattilan kanssa. Hän on myös toiminut lyhyen aikaa kuvataideopettajana.Hän on tehnyt tilaustöitä näyttelytöiden ohella. Hän pyrkii ilmaisussaan värien puhtauteen ja sommittelun tasapainoon. Paljon hänen tyylissään on impressionistista ja viime aikoina myös lisääntyvästi abstraktia sävyä.

 

Leena Horppu Villähteellä

 

Astu ateljeehen.

 

Villähteentie 452 D 15540 Villähde, mob. 045 6397425

 

Leena Horppu on monipuolinen taitelija ja galleristi, jonka elämää on taide ympäröinyt lapsesta asti. Leenan taiteellinen herääminen syntyi luonnon kauneutta havainnoidessa. Sävyt ovat vaaleasta tummaan, murrettuja ja toisaalta herkkiä, jotka kuvastavat salaperäistä maailmaa.

Leenan sanoin ”Maalaaminen ja valokuvaaminen on minun sieluni ravintoa ja ilman tätä ravintoa en tule toimeen päivääkään. Maalaaminen on joka päivä läsnä elämässäni, joten tauluja mielikuvistani ja kokemuksistani syntyy paljon. Työhuoneeni on taiteen täyttämä”.

Lue lisää

Nastolan historiaan neljäs osa

Nastola on koko viime sotiemme jälkeisen ajan elänyt voimakkaan muutoksen aikaa, evakot ja muu muuttoliike, jonka teollisuus on synnyttänyt, on ollut todella merkittävää. Tuo muutos on muokannut kuntamme maatalouspitäjästä merkittäväksi teollisuuskunnaksi, joka tunnetaan maamme rajojen ulkopuolellakin. Kaikella tuolla on myös historiansa, sitähän tulee joka päivä aina lisää. Nastolan Säkenet esittää, että nyt olisi tuo tieto saatettava kansien väliin Nastolan historian 4 osan muodossa.

Lue lisää . . .

                 

Kuva: YLE/Hanski Kinnunen

Valtteri Bottas (23) on hyvä tyyppi. Ja kova juttu on, että Valtteri on Nastolasta. Parhaimmat onnittelut!

Määrätietoinen vuosien työ, hiottu osaaminen ja vahva itseluottamus ovat Valtterin menestyksen takana. Nyt vain saa toivoa, että niin Williams- tallin panokset kuin yleiset olosuhteet auttavat Valtteria onnistumaan tavoitteissaan. Tavoite on kerran voittaa F1- maailmanmestaruus.

Valtteri Bottas on siis Nastolan poika. Nyt on nastolalaisten syytä innostua ja tuoda Nastolaa maailman kartalle Valtterin esimerkin mukaisesti. Olisikin toivottavaa, että yritykset ottaisivat yhteyttä Valtteriin ja pyrkisivät tuomaan osaamisensa esille upealla näköalapaikalla. Tässä WIPAK näyttää esimerkkiä.

Hyvät nastolalaiset! Lähdetään innolla Valtteria tueksi ja pidetään VB-lippua korkealla.

 

Nastolan oma ”hurjapää” Valtteri Bottas avasi seikkailupuiston 14.6.

 

Pajulahden seikkailupuistossa vietettiin virallisia liikunnallisia avajaisia 14.6. sunnuntaina.  Avajaispäivä oli täynnä monipuolista ohjelmaa. Kuten mm. polkuautoajot, rangaistuspotkuhaaste, Pajulahden liikunnanohjaajien vetämiä laji- ja liikuntakokeiluja ja tietenkin seikkailua itse puistossa. Pajulahden valmennuskeskus oli mukana avajaispäivänä testipisteellä, jossa selvitettiin, mikä on päivän tuloskunto. Yhteistyökumppanimme Kanresta tarjosi kävijöille mm. kahvia, teetä, mehua ja makepalan sokeritasojen tasapainottamiseksi. Lapsille oli tarjolla ilmapallotaitureiden muovaamia kettupalloja.

Niin vain kävi, että Valtteri jäi kakkoseksi polkuautokisassa. Hyvä niin, sillä jatkossa on vara parantaa.

 

Tervetuloa kaikki kokemaan liikunnan ja seikkailun riemua Pajulahden Seikkailupuistoon.

Liikekeskus kasvuun - Rakokivi remonttiin

 

Lahden ja Nastolan yhdistymissopimuksessa on sovittu, että: ”Rakokiven liikekeskuksen kehitys Nastolan kauppapalvelujen keskuksena pyritään turvaamaan.”

Miten? Nastolan kunnan pyynnöstä ENK Nastola selvittää yritysten ja liikekeskuksessa asioivien näkemyksiä sekä kehitysmahdollisuuksia huhtikuun aikana.

Selvityksen tulokset julkaistaan yllä olevassa linkissä Liikekeskus-seminaarin jälkeen. Siellä haettiin yhteistä näkemystä liikekeskuksen elinvoiman kehittämiseen. Samasta linkistä löytyy koko seminaarin sisältö.

 

Liikekeskuksen kehitykseen tarvitsemme hyvää yhteistyötä ja kaikkien ponnistuksia.

ENK Nastola

 

Hydros Oy on Nastolassa toimiva hydrauliikan erikoisosaaja. Osaamista on kertynyt jo 25 vuoden ajalta. Hydros on toimittanut vuosien varrella suuren määrän erilaisia hydraulisia järjestelmiä, koneikkoja, sylintereitä ja komponentteja merkittäville suomalaisille ja kansainvälisille yrityksille. Vaativat toimitukset loistoristeilijöihin, paperikoneisiin ja muihin voimaa ja sen ohjausta hyödyntäviin koneisiin ovat Hydroksen erityisalaa. Vaativat asiakkaat on kyetty tyydyttämään ja sen seurauksena rakennettu hyvät  ja jatkuvat asiakassuhteet.

Hydros Oy aloitti toimintansa 300 m2 tiloissa Nastolan Varjolan teollisuusalueella 1988. Toiminnan laajetessa, 1990- luvun alkupuolella Hydros muutti Nastolan Varikon teollisuusalueelle. Nykyisiin tiloihin muutto tapahtui vuonna 2002. Vuonna 2007 Hydros Oy:lle valmistui 720 neliön lisätilat, joten käytettävissä on 1200 neliön tarkoituksen mukaiset toimitilat. Uusi halli nostaa tuotteiden laatua, sillä se on ns. puhdastilahalli, jossa tapahtuu kokoonpanotyöt.

Kokonaisuuden hallinta on vahvuus.

Hydros Oy suunnittelee ja toteuttaa hydrauliikkakoneikot ja -järjestelmät eri teollisuusalojen tarpeisiin. Yritys on toimittanut 25 toimintavuotensa aikana yli 3800 koneikkoa - takuutyönä, aikataulussa ja tietenkin moitteettomasti toimivina. Ja mikä parasta, hinta- laatusuhde on kohdallaan.

Lue lisää

Merja Suppi, valokuituaktiivi

Merja Suppi on Ruuhijärvellä asuva yrittäjä, joka näkee yrityksensä kannalta erittäin tärkeänä hyvät, toimivat ja nopeat laajakaista yhteydet.

Klikkaa yllä olevaa kuvaa, niin voit kuunnella Merjan haastattelun.

 

 

Risto Ryynänen

Risto ja Tuula, Matti Ojapalon kuva

Kulttuuripersoona Nastolasta, Risto Ryynänen

 

Moni tietää ja tuntee Riston tuotteliaana taiteilijana ja monet ovat saaneet nauttia hänen upeista tauluista. Olemme myös kohdanneet Riston useasti musiikin parissa. Tunnemmehan kaikki Nastolan Mieskuoron ja Nastolan Pelimannien tarttuvat sävelet. Voikin hyvällä syyllä sanoa, että pitkänä ja komeana miehenä Risto näkyy ja kuuluu, näkyy tunnelmaltaan rauhallisissa maisemissa ja kuuluu kauniisti soivissa melodioissa.

Mutta tiedämmekö vuonna 1980 Nastolaan muuttaneesta Ristosta, että hän on koulutukseltaan opettaja ja kasvatustieteiden maisteri, jonka uraan sisältyy myös työskentely psykologina ja taidekriitikkona. Kosketuksen taiteeseen hän sai synnyinseudullaan Lapinlahdella, Halosen taiteilijasuvun vesana. Taidemaalarilla useimmiten käytössä ovat öljyvärit ja akvarellit. Muusikkona, laulun lisäksi, käteen sopivat parhaiten viulu ja haitari.

Risto on monella saralla aktiivinen henkilö, palkittu monissa yhteyksissä ja toiminut useissa yhdistyksissä. Ehkä tärkeimpänä kuitenkin Nastolan Taideyhdistys. Risto on pitänyt useita näyttelyitä, teoksia on nähtävillä monissa julkisissa rakennuksissa ja onpa hän osallistunut kuvittajana myös kirjallisiin teoksiin.

Risto elää nykyisin Tuula vaimonsa kanssa kulttuurikodissaan Koiskalassa, jonka luonnosta hän hakee ja saa sekä fyysistä että henkistä voimaa.

 

Nastolan kunnanvaltuuston puheenjohtaja Reijo Oksanen

luotaa Nastolan ja sen elinkeinoelämän näkymiä.

Antti Pohjonen jututtaa